Olemme SLS:ssä laatineet pitkäaikaissäilytyksen sanaston ruotsiksi. Saa kommentoida!
http://www.sls.fi/doc.php?category=2&docid=659
keskiviikko 2. joulukuuta 2009
keskiviikko 11. marraskuuta 2009
maanantai 5. lokakuuta 2009
Kallion laajennus Kallio II
Sain valmiiksi Signe Branderin panoraamakuvien Kallion II esityksen
http://www.hel2.fi/kaumuseo/panoraamat/kallionkirkko/kallio_kartta.html
http://www.hel2.fi/kaumuseo/panoraamat/kallionkirkko/kallio_kartta.html
perjantai 17. heinäkuuta 2009
Uutta luettavaa DigiWikissä
Sain viimeinkin väännettyä valmiimpaa tekstiä Signe Branderin kuvien digitoinnista
http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Lasinegatiivin_valokuvaus_Helsingin_kaupunginmuseossa_/_Jan_Alanco
Kysymyksiä, kommentteja ja vastauksia!
http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Lasinegatiivin_valokuvaus_Helsingin_kaupunginmuseossa_/_Jan_Alanco
Kysymyksiä, kommentteja ja vastauksia!
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
lauantai 13. kesäkuuta 2009
DNG formatin lineaarisuudesta
Huomaan sekaantuneeni tässä ominaisuudessa.
Loogisesti edeten ajattelin että
-ihmissilmä näkee epälineaarisesti, siis varjokohdista ja toisaalta kirkkaistakohdista ei sa paljain silmin selvää
-kamera raw:ta kuvatessaan (aina kuvataan ensin raw ja sitten ohjelmallisesti muutetaan joksikin) kuvaa lineaarisesti
-lineaarinen "näkeminen" tarkoittaa että nähdään kaikkialla yhtä paljon, siis myös varjoissa ja kirkkaissa kohdissa
-tämähän olisi hienoa kuvan kohdalla, ääripäistä saisi enemmän irti
-mutta negatiivifilmi on ilmissilmän kaltainen eli epälineaarinen, siis varjoissa on puutetta ja kirkkaissa kohdissa taas liikaakin
-osaako joku vahvistaa tai kumota
Loogisesti edeten ajattelin että
-ihmissilmä näkee epälineaarisesti, siis varjokohdista ja toisaalta kirkkaistakohdista ei sa paljain silmin selvää
-kamera raw:ta kuvatessaan (aina kuvataan ensin raw ja sitten ohjelmallisesti muutetaan joksikin) kuvaa lineaarisesti
-lineaarinen "näkeminen" tarkoittaa että nähdään kaikkialla yhtä paljon, siis myös varjoissa ja kirkkaissa kohdissa
-tämähän olisi hienoa kuvan kohdalla, ääripäistä saisi enemmän irti
-mutta negatiivifilmi on ilmissilmän kaltainen eli epälineaarinen, siis varjoissa on puutetta ja kirkkaissa kohdissa taas liikaakin
-osaako joku vahvistaa tai kumota
keskiviikko 10. kesäkuuta 2009
Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen verkkosivut avattu
Hankkeen verkkosivut on avattu osoitteessa http://www.kdk2011.fi/.
Sivustolla kerrotaan hankkeen etenemisestä ja toteutettavien palveluiden
kehittämisestä. Lisäksi sivustolla julkaistaan hankkeeseen ja sen
aihealueisiin liittyviä uutisia ja tapahtumailmoituksia.
Sivustolla kerrotaan hankkeen etenemisestä ja toteutettavien palveluiden
kehittämisestä. Lisäksi sivustolla julkaistaan hankkeeseen ja sen
aihealueisiin liittyviä uutisia ja tapahtumailmoituksia.
maanantai 11. toukokuuta 2009
IPTC tietoja jo kuvausvaiheessa
Monet ovat kyselleet eikä voisi jo kamerassa liittää metatietoja kuvaan. Tämä on melko harvinaista. Exif tiedot syntyvät kuvaan kamerassa, ne sisältävät kuvan ottoon liittyviä teknisiä tietoja. Mutta jos haluaisi lisätä vaikkapa tiedon kuvaajasta jo kuvausvaiheessa ei se olekaan kuin harvoin mahdollista.
Canon kameroissa voidaan kaikissa kirjoittaa Owner's Note -soluun kameran omistajan nimi. Kun kameran kiinnittää usb-yhteydellä tietokoneeseen työpöydälle ilmestyy CameraWindows - mallin nimi, seuraavaksi pitää valita kohta Comfirm/Change Camera Settins, jonka sisältö löytyy kohta Owner's Name.
Ammattidigiperissä myös voi lisätä tietoja. Näin ainakin Hasselblad/Imacon laitteissa, kameraperissä ja skannereissa.
Canon kameroissa voidaan kaikissa kirjoittaa Owner's Note -soluun kameran omistajan nimi. Kun kameran kiinnittää usb-yhteydellä tietokoneeseen työpöydälle ilmestyy CameraWindows - mallin nimi, seuraavaksi pitää valita kohta Comfirm/Change Camera Settins, jonka sisältö löytyy kohta Owner's Name.
Ammattidigiperissä myös voi lisätä tietoja. Näin ainakin Hasselblad/Imacon laitteissa, kameraperissä ja skannereissa.
Tunnisteet:
exif,
Hasselblad,
Imacon,
IPTC,
metatieto
torstai 7. toukokuuta 2009
Yhteisöpalvelut vahvistavat asemiaan
Katso kuinka maailmalla yhteisöpalvelut Twitteriä ja FaceBook:ia myöten saavuttavat jalansijaa varteenotettavina kanavina...
http://www.icebase.com/r.pl?ob81aJfYjmEm10Ru_e6fb9f7a7f106842
http://www.icebase.com/r.pl?ob81aJfYjmEm10Ru_e6fb9f7a7f106842
torstai 30. huhtikuuta 2009
Ilmaisia tutoreita
Software Cinema:n sivusto, josta löytyy ilmaisiakin tutoreita. Kannattaa rekisteröityä.
http://www.software-cinema.com/home
Digital Dog, ilman rekisteröintiä.
http://www.digitaldog.net/tips/
Photoworkshop.com, paljon tarjontaa. Vaatii rekisteröitymisen. Katso erityisesti Adobe Traning Area.
http://www.photoworkshop.com/
Kerro tiedätkö muita!
http://www.software-cinema.com/home
Digital Dog, ilman rekisteröintiä.
http://www.digitaldog.net/tips/
Photoworkshop.com, paljon tarjontaa. Vaatii rekisteröitymisen. Katso erityisesti Adobe Traning Area.
http://www.photoworkshop.com/
Kerro tiedätkö muita!
tiistai 21. huhtikuuta 2009
Saatteeksi
Hei!
Miltä tämä tuntuisi?
Vaikuttaisi ehkä vähän varteenotettavammalta.
Kysymys 1: Pannaanko tekstit näin allekkain, jolloin kommentit pitää lukeaa omalta sivultaan. Vai? Pannaanko yksi teksti sivulle ja kommentit näkyvät sen alla. Itse pidän parempana jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Kysymys 2: Tänne voivat kirjoittaa rekisteröityneet lukijat. Muuten blogi olisi kaikkien luettavissa. Kommnetteja voivat tehdä kaikki, paitsi että ne tarkistetaan ennen julkaisua.
Siis viestiketjun aloittaja voi lisätä tekstiä ja niin myös rekisteröityneet voivat lisätä. Kommentteja voi lisätä kaikki.
Sivujen ulkonäkö on vielä kehitysvaiheessa.
24.4.2009 JA
Rupesi tuntumaan paremmalta vaihtoehto, jossa uusia tekstejä näkyy vaikkapa viisi "etusivulla". Niistä kun avaa yhden saa auki tämän yhden tekstin kommentteineen.
Vieläkin jää uutuudet pois siten, että vain ihan uusi teksti tulee etusivulle, mutta kaikki uudet kommentit jäävät varjoon.
Miltä tämä tuntuisi?
Vaikuttaisi ehkä vähän varteenotettavammalta.
Kysymys 1: Pannaanko tekstit näin allekkain, jolloin kommentit pitää lukeaa omalta sivultaan. Vai? Pannaanko yksi teksti sivulle ja kommentit näkyvät sen alla. Itse pidän parempana jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Kysymys 2: Tänne voivat kirjoittaa rekisteröityneet lukijat. Muuten blogi olisi kaikkien luettavissa. Kommnetteja voivat tehdä kaikki, paitsi että ne tarkistetaan ennen julkaisua.
Siis viestiketjun aloittaja voi lisätä tekstiä ja niin myös rekisteröityneet voivat lisätä. Kommentteja voi lisätä kaikki.
Sivujen ulkonäkö on vielä kehitysvaiheessa.
24.4.2009 JA
Rupesi tuntumaan paremmalta vaihtoehto, jossa uusia tekstejä näkyy vaikkapa viisi "etusivulla". Niistä kun avaa yhden saa auki tämän yhden tekstin kommentteineen.
Vieläkin jää uutuudet pois siten, että vain ihan uusi teksti tulee etusivulle, mutta kaikki uudet kommentit jäävät varjoon.
I.K.Inhan Helsinki -kuvia Virka galleriassa
http://www.virka.fi/
Helsingin kaupungin uusi galleria, jossa 8.4. - 23.4. Helsinki - valon kaupunki I.K. Inhan valokuvia 1900-luvun alun Helsingistä -näyttely.
Helsingin kaupungin uusi galleria, jossa 8.4. - 23.4. Helsinki - valon kaupunki I.K. Inhan valokuvia 1900-luvun alun Helsingistä -näyttely.
Työsuhdeolettama etenee
Lainaus Heikki Poroilan blogista
>Foorumi/Blogi: Tekijänoikeus
>Otsikko: Työsuhdeolettama etenee
>Kirjoittaja: Heikki Poroila>>Viesti:
>>Tuoreen uutisen mukaan hallitus tulee tekemään eduskunnalle esityksen tekijänoikeuslain muuttamisesta siten, että työsuhteessa syntyneet teokset siirtyvät automaattisesti työnantajan omaisuudeksi, ellei toisin ole sovittu.
>>Hallitus on toisin sanoen jatkanut omaksumallaan linjalla, joka tarkoittaa elinkeinoelämän ja suurten mediayhtiöiden jokaisen vaatimuksen ajamista lainsäädäntöön (Lex Nokia ei ole tekijänoikeuslainsäädäntöä, mutta muuten linjassa).
>>Tiettävästi lakimuutoksen on tarkoitus ulottua kaikkiin työsuhteessa oleviin tekijöihin, joten se on erittäin merkittävä tekijän oikeuksiin kohdistuva heikennys. Edunsaajana on työnantaja, jolle kyse on luonnollisesti mahdollisuudesta saavuttaa taloudellista etua työntekijänsä luovan työn tuloksilla.
>>Koska tämä ns. työsuhdeolettama koskettaa tekijänoikeuslain keskeisiä käsitteitä, sen käsittelystä on odotettavissa kovaa kädenvääntöä. Mikään läpihuutojuttu tämäkään laki tuskin on.
>>Heikki Poroila
>tekijänoikeutta vastentahtoisesti harrastava amatööri
>>Ole hyvä, älä vastaa tähän viestiin sähköpostitse. Voit osallistua keskusteluun osoitteessa http://www.kirjastot.fi/foorumit
>>Voit perua Kirjastot.fi-foorumien/blogien viestien tilauksesi kirjautumalla sisään Kirjastot.fi:hin ja muuttamalla omia tilauksiasi,
>http://www.kirjastot.fi/rekisterointi/ohjeet>>http://www.kirjastot.fi/
>Foorumi/Blogi: Tekijänoikeus
>Otsikko: Työsuhdeolettama etenee
>Kirjoittaja: Heikki Poroila>>Viesti:
>>Tuoreen uutisen mukaan hallitus tulee tekemään eduskunnalle esityksen tekijänoikeuslain muuttamisesta siten, että työsuhteessa syntyneet teokset siirtyvät automaattisesti työnantajan omaisuudeksi, ellei toisin ole sovittu.
>>Hallitus on toisin sanoen jatkanut omaksumallaan linjalla, joka tarkoittaa elinkeinoelämän ja suurten mediayhtiöiden jokaisen vaatimuksen ajamista lainsäädäntöön (Lex Nokia ei ole tekijänoikeuslainsäädäntöä, mutta muuten linjassa).
>>Tiettävästi lakimuutoksen on tarkoitus ulottua kaikkiin työsuhteessa oleviin tekijöihin, joten se on erittäin merkittävä tekijän oikeuksiin kohdistuva heikennys. Edunsaajana on työnantaja, jolle kyse on luonnollisesti mahdollisuudesta saavuttaa taloudellista etua työntekijänsä luovan työn tuloksilla.
>>Koska tämä ns. työsuhdeolettama koskettaa tekijänoikeuslain keskeisiä käsitteitä, sen käsittelystä on odotettavissa kovaa kädenvääntöä. Mikään läpihuutojuttu tämäkään laki tuskin on.
>>Heikki Poroila
>tekijänoikeutta vastentahtoisesti harrastava amatööri
>>Ole hyvä, älä vastaa tähän viestiin sähköpostitse. Voit osallistua keskusteluun osoitteessa http://www.kirjastot.fi/foorumit
>>Voit perua Kirjastot.fi-foorumien/blogien viestien tilauksesi kirjautumalla sisään Kirjastot.fi:hin ja muuttamalla omia tilauksiasi,
>http://www.kirjastot.fi/rekisterointi/ohjeet>>http://www.kirjastot.fi/
Dokumenttikuvan tarkkuus
Hei!
Mitä kameroita ja tarkkuuksia käytätte arkistoitavaksi tarkoitettujen kuvien digitaalikuvauksessa. Digikuvaushan on sellaista, että siitä ei synny negatiivia niinkuin filmille kuvattaessa. Filmistä taas voidaan skannata arkistoitavaksi tiettyyn kokoon ns. arkistokuva. Yleensä se on tavallisimpiin painotöihin riittävä. Silloin kun tarvitaan isompaa voidaan filmi skannata uudestaa tuota tarkoitusta varten. Digikuvassa ei tuota voi tehdä vaan on tyydyttävä siihen kokoon millä on kuvattu.
Kuvaatteko digillä suurempaa kuin arkistotarkkuus?Mikä on tuo riittävä tarkkuus, 100 x 70 cm kuva näyttelyn seinässä?Ohjeena on yleensä 1:1 300 ppi (16 bit). Näin vedostuspalveluissa kuin myös kirjapainossa. Tuollaisen kuvakoon saaavuttaa noin 150 megan mustavalkokuvalla.
Tiedoston kokoa voidaan pienentää käyttämällä raw-tiedostoa. Meillä tuon kuvan tiedostokoot raw:sta tiffiin oli FlexColor .fff raw-tiedosto 51 094 kt, siitä tehty dng tiedosto 34 012 kt ja tuo tiffi siis 173 402 kt. Melkoisia koko eroja.
Mitä kameroita ja tarkkuuksia käytätte arkistoitavaksi tarkoitettujen kuvien digitaalikuvauksessa. Digikuvaushan on sellaista, että siitä ei synny negatiivia niinkuin filmille kuvattaessa. Filmistä taas voidaan skannata arkistoitavaksi tiettyyn kokoon ns. arkistokuva. Yleensä se on tavallisimpiin painotöihin riittävä. Silloin kun tarvitaan isompaa voidaan filmi skannata uudestaa tuota tarkoitusta varten. Digikuvassa ei tuota voi tehdä vaan on tyydyttävä siihen kokoon millä on kuvattu.
Kuvaatteko digillä suurempaa kuin arkistotarkkuus?Mikä on tuo riittävä tarkkuus, 100 x 70 cm kuva näyttelyn seinässä?Ohjeena on yleensä 1:1 300 ppi (16 bit). Näin vedostuspalveluissa kuin myös kirjapainossa. Tuollaisen kuvakoon saaavuttaa noin 150 megan mustavalkokuvalla.
Tiedoston kokoa voidaan pienentää käyttämällä raw-tiedostoa. Meillä tuon kuvan tiedostokoot raw:sta tiffiin oli FlexColor .fff raw-tiedosto 51 094 kt, siitä tehty dng tiedosto 34 012 kt ja tuo tiffi siis 173 402 kt. Melkoisia koko eroja.
EIZO:n modet
Missä modessa kalibrointi pitäisi tehdä EIZOn monitoreissa. Niitä on kolme CAL, Custom ja sRGB. Ohjeista pystyi jotenkin päättelemään että CAL modessa. Silloin kalibroinnin pitää antaa laitteen tehdä itse automaattisesti, koska silloin ei voi säätää itse monitorin nappuloista mitään. Customissa kaikki on käytettävissä ja sRGBssä voi säätää vain kirkkautta. Hämäävä on siis se tapaus, jolloin itse haluaisi tehdä säätöjä kalibrointi-ohjelman expert moodissa.
Pirje Mykkäsen kommentti FB:ssä 23.2.2009
Jaa'a, luotamme eizon erinomaisuuteen ja annamme kalibroida itse itsensä.
Pirje Mykkäsen kommentti FB:ssä 23.2.2009
Jaa'a, luotamme eizon erinomaisuuteen ja annamme kalibroida itse itsensä.
XP:ssä Tulosta kuvat -wizardissa usean sormenpääkuvan yhteistulostetta kutsutaan nimellä Yhteystietosivutuloste. Vistassa vastaava on Yhteyssivu. Phoshopissa taas vastaava on Yhteysarkki. Kaikki sotkevat englannin kielen siten, että termi on suomennettu suoraan sanakirjakäännöksenä sanoista Contact Sheet. Ilmeiseti asialla ovat olleet ammattimaiset kielenkääntäjät. Nämä eivät ole tienneet oikeata termiä, eivät ole tarkastaneet mikä se voisi olla tai eivät ole oikoluettaneet käännöstä asiatuntijoilla.
Minusta sanalla on suomenkielinen vastine, jonka valokuvaajat entuudestaan tuntevat - pinnakkainen.
Mitä mieltä sinä olet?
Olisiko joku muu paremmin nykyaikaa vastaava termi?
Minusta sanalla on suomenkielinen vastine, jonka valokuvaajat entuudestaan tuntevat - pinnakkainen.
Mitä mieltä sinä olet?
Olisiko joku muu paremmin nykyaikaa vastaava termi?
Uusi aloitus
Yritys on kattaa ne muut kommunikointitarpeet, joihin DigiWiki ei pysty. DigiWiki on sähköinen sanakirja. Tämä foorumi on vapaa ja kaikkien saavutettavissa. Tarkoitus ei ole kilpailla, vaan luoda mahdollisuus mielipiteiden vaihtoon, pienemmänkin tietämyksen jakamiseen ja tutustua uusiin kasvoihin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)