Normal valinnalla saadaan kuvasta rajattua sellaisen kappaleen, jonka haluaa. Kuvakoon määrittää Workflowssa Optionsissa oleva kuvakoko.
Sitten on valittavissa tiettyjä kuvasuhteita. Kuvakoko valitaan Workflowssa.
Custom valinnassa voidaan sen sijaan määrittää täysin sen kokoisen kuvan kuin haluaa. Alla olevat kuvat osoittavat eri valintojen ylimmät kattoarvot. Nämä ovat täysin teoreettisia arvoja . Käytännössä näin suuria kuvia juuri ei tehdä, koska harvoin on käytössä sellaista laitteistoa, jolla työ sujuisi edes jollakin siedettävällä nopeudella tai että kuva mahtuisi cache-muistiin.
Crop Toolsin käyttö on hieman hankalaa. Koska rajauksen joutuu määrittelemään Customina niin silloin pitää tietää tarkkaan mikä on leveys ja korkeus täsmällisesti. Harmittavan usein osuu hieman alle jäävään arvioon. Hieman helpottaa kun jättää rajauksen päälle kuvaa ja muuttaa arvoja sen mukaan miltä näyttää.
Senttimetrimäärittelyssä raja-arvot on kuvassa näkyvät eli noin 1000 cm x 750 cm (4:3) eli 118 110 x 88 583 pikseliä. Tästä kehitetty kuva olisi 58,5 Gt 16 bittisenä ja värillisenä, jos sen pystyisi tekemään.
Tuumamäärittelyssä raja-arvot ovat yllättäen samat 1000 x 720 tuumaa (4:3) eli 300 000 x 225 000 pikseliä. Tästä kehitetty kuva olisi 377,2 Gt 16 bittisenä ja värillisenä, jos se pystisi tekemään.
Koska tuuma on isompi saadaan suurempi kuva aikaiseksi kuin senteillä.
Mutta nämä todellakin vain Adoben määrittämiä raja-arvo lukemia.
Pituusmittoja tarkempi valinta on pikselimitat. Arvoilla 6500 x 47250 (4:3) syntyy 533,4 cm x 400 cm kokoinen kuva, jonka ulostuotu tif-kuvan koko on 5,54 Gt. Suuruus jää kuitenkin alla tuumamäärittelynkin.
Todellisuudessa suurimman koon määrittää digitointikennon koko. Pienemmällä kuten Canon S90:n kennolla koko jää 533 x 397 cm, 8,27 Gt 16 bitttiä värillisenä.
Nikonin D3X pääsi kokoon 508 x 338 cm, 13,4 Gt 16 bittiä värillisenä.
Hasselblad H4D-50 kameralla koko oli suunnilleen sama kuin D3X:llä eli 550,3 x 412 cm, 17,7 Gt 16 bittinen värikuva.
Kahdella viimeisellä päädyin ilmeisesti ohjelmalliseen rajaan, koska luvut ovat suunnilleen samat.Siis kennon koko vaikuttaa.
Hämmästyttävästi kuvaa voi kasvattaa tätä kautta ainakin tuonne yli viiden metrin. Harvemmin näyttelyyn laitetaan näin suuria kuvia. Potentiaalia kuitenkin löytyy raw-tiedostosta. Enää ei tarvitse ihmetellä minkä kokoiseksi kuvat pitää digitoida, jotta ne olisivat riittävän kokoisia kaikkeen mahdolliseen käyttöön. Paremminkin seuraavaksi joutuu miettimään mikä olisi se kaikkein pienin riittävä koko, mihin kuvat pitää tallentaa. Jälleen yksi syy miksi digitoida raw-formaattiin ja taltioida jossakin raw-muodossa pitkäaikaiseen käytttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti